perjantai 29. heinäkuuta 2016

Olin onnellinen ♡



she said i'm an angel but here's a secret i'm still alive

Olin yökylässä parhaan ystäväni luona tämän mökillä. Kävelimme kohti auringonlaskua, jota vasten piirtyivät koivujen mustat siluetit, pilvet värjäytyivät pinkiksi, horisontti siinsi keltaista ja violetteja pilviä kaurapeltojen välissä kiemurtelevalta hiekkatieltä katsottuna. Istuimme sammalpeittoisella kivellä metsässä iltapäivällä, oltiin kahdestaan portailla varpaat vedessä, katsoin viilenevää yötä kuistilla.
Valvottiin puoli viiteen asti, nukuin reilut kaksi tuntia sinä päivänä. Aamulla käveltiin koivukäytävää pitkin järvenrantaan. Olin yksinkertaisesti onnellisempi kuin koko kesänä♡





En ole ennen valvonut puoltayötä pidemmälle, mutta kerrankin kukaan ei ollut patistamassa nukkumaan! Minusta ei ole kyllä valvojaksi, nuokuin vähän koko ajan :D
Sain valvoa niin pitkään halusin ja jutella ystäväni kanssa ilman huolia, että kukaan kuulee. Voinko enempää pyytää?





Ja vihdoin näin auringonnousun tänäkin kesänä <3








| Ajatuksen puolikkaita, hämärää, puoliääneen lausuttuja lauseita
Peiton kulman taakse jääviä katseita, suklaapaloja keskiyöllä
Yökkösten lentelyä valon läheisyydessä, pidän sinua kädestä.  Hiljaista musiikkia kolmelta aamulla, luomet, jotka tahtoisivat laskea ripset kohti poskia, mutten anna.

Narahteleva sohva, monologia unistasi, katson aamunkoittoa, sumua järven vastarannalla, pilvienpunerrusta tarkkaileva kissa lasin takana

Naurua ilman syytä
palasista rakentuva onnellisuus
ääneen kuiskattu toive
Tahdon pysäyttää ajan, haluan tämän yön kestävän ikuisesti. |



tiistai 26. heinäkuuta 2016

Iltaruskon hiljaisuus |Runo

Kaikuu ympärillä iltaruskon
hiljaisuus
tuulen huminaa hongissa,
hiiren askelia neulasmatolla
Viilenevä kallio,
vanha sammal jalkojen alla

Nojaan olkapäähäsi
solmin muistoista seppeleet hiuksillemme
kuuntelen sielusi eksyneen puhetta
irtonaisia lauseita, annan käsieni kertoa
ne lauseet, jotka soivat päässäni
ne sanat, jotka tahtoisin kuiskata

Katoavat hiljaisuuden virtaan
ajatukset,
hymyn kare huulillamme
hiipii jäljelle vain auringonkulta
lämmin onnellisuus
pieni suudelma poskelle
Tiedät, että rakastan sinua



••• Olen hengissä, ajatukset vähän järjestelyä kaipaavana, koulunkasvio erittäin stressaavan keskeneräisenä, mutta hengissä - hiukset järvivedestä raikkaina, koska mökillä laiturilta vaatteet päällä veteen hypänneenä ja kasa kirjoja lukemisena.

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Lukumaraton (9.7-10.7)

(Koska Blogger kiukuttelee, postaus tuoreimmasta päivityksestä vanhimpaan)

Klo 15.00

24 tuntia kulunut ja täytyy sanoa, että olisin voinut huonomminkin aikani kuluttaa. Sain noin puoli tuntia sitten luettua loppuun toisen kirjani Puoliksi Poissa ja sen jälkeen seikkailinkin lukemassa hiukan muiden lukumaratonpostauksia :)
Sain yhteensä luettua 675 sivua!! Ja se lähes 50 sivua enemmän kuin ikinä ennen lukumaratoneissani, täytyy kiittää hyviä kirjoja tästä saavutuksesta.

Viettelys, jonka ensimmäiseksi luin antoi minulle aivan tajuttoman ihanan olon. Se valvotti minua puoleen yöhön ja oli lukukokemuksena mitä parhain. Henkilöt raivostuttivat, välillä teki mieli kuristaa kirjan sivuhenkilöitä ja välillä vain hymähtelin hyväksyvästi.
Täytti odotukseni sen voin sanoa :)

Puoliksi Poissa jatkoi lukumaratonia sitten hiukan synkemmissä merkeissä. Kirjan alku oli hiukan veren tahrimaa mustavalkoista hyvä ja pahasekamelskaa, mutta kirja parani loppu kohden suunnattomasti! Inhimillistyi ja loppu oli jopa kaunis vaikkakin niin surullinen..
Tämä kirjan nimi - tajusin jo puolessa välissä mitä tulee tapahtumaan.
Inhoan kirjoja, joissa tapetaan lempihenkilöni, mutta rakastan niitä silti.

Yhteenvetona tämä viikonloppu oli täynnä ihania lukukokemuksia ja tauot, jotka pidin olivat yhtä ihania <3



Klo 10.28 Hartiat ovat vähän kipeät, äiti herätti aivan liian aikaisin.. *haukotus* Ajattelin pysytellä aamun oman peiton alla ulkona, kun sataa vettä. 432 sivua luettu tähän mennessä :3

Klo 1.37  84 sivua luettua Puoliksi Poissa-kirjasta ja nyt kello näyttää sen verran, että minä taidan kadota nukkumaan. Rivit alkavat hyppiä silmillä ja jotenkin en jaksa lukea verenvuodatuksesta näin myöhään enään. Olen erittäin tyytyväinen itseeni, että jaksoin näinkin myöhään valvoa. En nimittäin todellakaan ole mikään yölukija, vaikka tästä kyllä nautinkin.

Klo 0.40 Ensimmäinen kirja luettu. Tuntuu jotenkin niin ihanalta saada tämä Viettelys vihdoinkin loppuun. Olin nimittäin iltakymmeneen asti ulkona ystävieni kanssa, jotka katsoivat minua aina välillä niin murhaavasti, kun kävelin nenä kiinni kirjassa ympäri metsiä, että lukeminen oli pakko jättää kesken :D (Sain kyllä muutamsn kymmenen sivun silloinkin luettua) Tämä kirja kyllä vastasi odotuksiini! :3 Ihanan koukuttava, että en edes yömyöhään halunnut laskea kädestäni, inhosin ja vuoronperään hymähtelin hyväksyvästi hahmoille. Kerrankin rakkaustarina, joka ei saanut minua pyörittelemään silmiäni ja huokailemaan romanttisuudesta :)

Klo 18.59 Kuuden jälkeen pidin ruokatauon jonka lopetan kohta puoliin :) Olisin lopettanut aikaisemmin, mutta postausten kirjoittaminen kännykällä on yhtä kidutusta - viiden minuutin pikapäivitys venyi 25 minuutiin säädöksi...
Loppuiltapäivä kului puiston nurmikolla maaten ystävien kanssa. Lojuimme puunvarjossa musiikkia kuunnellen, aivan ihanan rentouttavaa. Itse annoin kuulokkeissani soida Zolitan Holy nimisen kappaleen. Drink my tears/I'm at your mercy..
Ehkä paras iltapäivä tänä kesänä,  musiikkia, suklaata ja ystäviä ♡ Tuntuu kuin olisin lukenut vain hetkisen, vaikka aikaa kertyikin lähes kolme tuntia!
Kerkisin lukea 119 sivua ja täytyy sanoa, että ensihämmennyksen jälkeen tämä kirja on ollut viihdyttävä. Hahmojen väliset ihmissuhteet ja tilannekomiikka pelaavat täysin noppiin! :)



Klo 17.28 Ensimmäiset 100 sivua luettu!

•••
Mitäpä olisikaan kesä ilman lukumaratonia :) Osallistuin tänä vuonna kesälukumaratoniin ja saimme parhaan ystäväni kanssa vinkattua tämän naapurin tytöillekin - jopa kolmosluokalle menevä pikkusiskoni halusi ilmottautua! Hän ehti lukea tässä aamusella jo yli 200 sivua, vaikka ei muuten kirjoja kauheasti luekkaan.
Itse aloitan oman maratoonaukseni tänään iltapäivällä ja lukupinossa ovat tätä varten kirjaston lainoista säästelty Maggie Stiefvaterin Viettelys, Sally Greenin Puoliksi Poissa ja mikäli aikaa riittää otin tavoitteeksi lukea keskeneräisen Cassandra Clare Varjokaupunkien osa ll Tuhkakaupungin.

Tällä viikolla olleista syntymäpäivistä sain säästetty loput suklaalevystäni lukumaratonia varten ja koska ulkona on ainakin näillä näkymin hyvä ilma, ajattelin lukea ulkona :3

Klo 15.00 käynnistyy oma maratoni! Ystäväni kanssa aiomme mennä yhdessä ainakin ensialkuun lukemaan ulos ♡ Ensimmäiseksi lukupinostani luen Viettelyksen, joka kertoo Stiefvaterin Väristys-trilogiassa esiintyvien Isabelin ja Colen tarinan. En malta odottaa tämän lukemista :D Rakastuin vilpittömästi Väristykseen, joten odotukset ovat korkealla :)

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Riekaleina |runo

Neulan välähdys pimeässä
hämärän kajastus valossa
Epävarmuus hiipii hiekkalaatikolle

Hiekkalinna ei ole enää hiekkalinna
joku rikkoi ne
jäi jäljelle vain hiekkakasa
Satuihin ilmestyi epäonni
eivät eläneet onnellisesti
loppuun asti
Palapelistä katosivat kulmapalat

Hauras kuva murentui
hukassa, ilman rajoja

Ilmapallo puhkaistiin
jäi lento liitämättä,
viaton vapaus riistettiin
Näytettiin lapselle kolikon toinen puoli
Tyhjeni silmistä raikuva ilo,
jäi oksaan roikkumaan puistoon
värikkäiksi riekaleiksi

Tarvitsen sinut puhaltamaan minut takaisin henkiin
Tyhjäksi puhkaistu
liian täynnä, palasiksi räjähtänyt

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Kesäkuu - tekemisiäni ja ystävyyttä



Miltein kokonainen kuukausi lomailtu, ihanaa <3 Olen ollut mökillä. Melominen on rentouttavaa, oli hauska tuntea järven aallot kajakin pohjassa, kiertää lähisaari, jota en ole yksin ikinä kiertänyt ja tervehtiä viereisellä rantakivellä istuvaa lokkia.
Olen myös nähnyt ystäviäni, osaa pitkästäkin aikaa. Piirtänyt yhden heistä mallista ja lukenut lähes 10 kirjaa :) Ja ensi viikolla on lukumaratonikin!






Just when you think it can't get any worse, it can. And just when you think it can't get any better, it can.
- Nicholas Sparks

Luulisi, että kun on odottanut miltein vuoden itselleen tärkeää ihmistä niin eihän se viimeinen päivä ennen jälleen näkemistä sen kummallisempi olisi. Olin täysin väärässä.
Ensimmäinen ja viimeinen päivä jostakusta erotessa ovat pahimmat. Koska silloin tuntuu, että erostahan on hetki. Että kohtahan se ero on ohi.
En pystynyt itkemään kunnolla viimeiseen puoleen vuoteen ikävääni pois ja silloin, kun tajuan kuinka kova ikävä minulla on sinua, että näen sinut aivan pian. Silloin silmäni täyttyivät kyyneleistä.

Mutta nyt sinä olet täällä ja olen saanut olla kanssasi. Koska mikä olisikaan ihanampaa kuin kävellä parhaan ystävän kanssa käsi kädessä laulaen Haloo Helsingin kappaleita, tai istua iltakahdeksan aikaan kallion kupeessa hiljaa jutellen. Tai puistonpenkillä kesäsateessa, koska siltä minusta vihdoin tuntuu - kesältä.

Ja mikä olisikaan ihanampaa kuin jutella toisen ystävän kanssa illalla ja nauraa. Kuulla olevansa hyvä ystävä, hiukan vitsailla ikiviisaissa keskusteluissa. (Näin ystäväni sanoja lainaten)
Varsinkin silloin, kun on juuri saanut tietää lähtevänsä mökille ensi viikoksi. Mikä tarkoittaa viikon eroa ystävistä, joka tarkoittaa alakuloisuutta ja poskella vierivää kyynel, joka kielii siitä tiedosta, että kohta minulla on taas ikävä.

Toisaalta viikko mökillä tarkoittaa lisää Orange is the new black-sarjaa johon olen jäänyt koukkuun. Katsoin yhden jakson tässä kuussa luokkakaverini kanssa ja tylsyydessäni katsoin kotona toisen jakson.. Ja buum, olen nyt jo toisessa kaudessa :D
Ja ehdinpähän lukea lisää kirjoja. Seuraavaksi olen lukemassa Puoliksi villiä :)

Eilen sain tehtyä yhden kukkaseppeleen kissankelloista ja muista ♡ Se näytti varsin somalta. Somalta näytti myös pieni metsähiiri, jonka näimme ystäväni kanssa.
Olen ollut tällä viikolla päivittäin ulkona ties kuinka monta tuntia, aurinko on paistanut ihanasti ja linnut ovat vain lennelleet ympäriinsä metsissä. Olen mm. muistellut kauhean kasan ystävieni kanssa nimeämiä paikkoja lähimetsässämme :3 Ja tietenkin keksinyt uusia kuten kohtalon portit ja metsänväen näyttämön.